Friday 21 December 2012

Päivä 26 / Day 26   Saturday 15.12.12         Hobart / Lake Pedder

Nukuimme yön saman leirintä alueen parkkipaikalla jossa olimme ottaneet päiväunet menomatkalla. No siitä oli pirteä herätä ja verhon raosta kurkkia kuinka paljon porukkaa oli auton ympärillä kertynyt aamun aikana. Lauantaina ei onneksi juuri ketään ollut liikkeellä niin aamusta ja niinpä siinä oli hyvä keitellä aamukahvit ja loihtia muutakin aamupalaa.

Päivän ensimmäinen kohde oli Hobartin Salamanca Market. Hipit ja käsityöläiset aloittivat markkinaperinteen jo vuonna 1972. Siitä asti markkinat ovat järjestettu joka Lauantai. Tarjolla oli jos jonkin moista tavaraa, esinettä, syötävää ja juotavaa. Paikalla oli paljon myös esiintyviä taitelijoita joista jotkut todellisia ammattilaisia ja toiset vasta aloittelevia nuoria. Nuorille oiva paikka saada kokemusta esiintymisestä yleisön edessä.

Seuraavaksi suuntasimme kohti pohjoista koska suunnitelmaksi muodostui kiertää Tasmaania myötäpäivää. Oikeastaa koko Tasmaanian Länsi- ja Lounaisosa on yhtä isoa luonnonpuistoa jotenka Pohjoiseen pääsee vain maan keskiosia myöden. Olemme reissuillamme poikenneet aina Unescon World Heritage kohteisiin jos niitä on eteen sattunut. Tällä kertaa vuorossa oli valtavan kokoinen Franklin-Gordon Wild Rivers Kansallispuisto. Puisto on vain osa tästä Unescon kohteesta jonka pinta-ala on yhteensä yli miljoona hehtaaria.

Käännyimme tieltä A10 tielle B62 ja sitten tielle B61 oikestaan puoli vahingossa mutta kun siellä kerran olimme katselimme kartasta että edessä päin olisi kaksi suurta järveä ja maisemia kannattaisi varmasti käydä katsastamassa. Lake Pedderille oli lyhempi ajomatka ja koska tiedossa oli taas hiekkateitä joita ei edes googlen kartoissa näy oli tämä hyvä valinta. Taas sai kippo ja kuppi kyytiä astiakaapissa. Koska keskinopeus ei ollut mikään päätähuimaava sai muutaman kymmenen kilometrin pikataivalta taittaa laiskalla Hiasella ihan hyvän aikaa mutta lopulta alkoi maiset avartua. Alueella oli myös muutama pato ja voima yhtiö oli tehnyt yhdelle kukkulalle Red Knoll Lookout nimisen katselupisteen josta näkyikin aika kauas vaikka ilma oli sateisen sumuinen.



Valokuvia ottaessani pääsin yllättämään tämän veijarin, tai kyllä se varmaankin huomasi minut ennenkuin minä sen. Hetken aikaa pällisteltiin ja sitten se pomppi vähän etäämmälle katselemaan mitä touhusimme.

Tämän näköistä soratietä oli kuljettavana lähes loputtomasti. Ainakin paikan päällä maisema näytti hivenen Afrikkalaiselta savannilta.


1 comment:

  1. Siistiä! Teissä on tuon Kengu-ruun kanssa jotain sellaista samanlaista söpöyttä:)

    Hauska lueskella juttua näin Joulu-aaton-aattona, kun kohta aurinko näkyy ekan kerran kahteen viikkoon, ja ulkona on rapea -13+ pakkasta:)

    Aurinkoa ja terkkuja:)

    ReplyDelete