Monday 31 December 2012

Päivä 40 / Day 40  29.12.12                     Kangaroo Island

Aamulla oli aikainen herätys koska bussiasemalla piti olla ennen B4 6:30am. B4=before.
Markkinoinnin perusteella tiedossa oli tajunnan räjäyttävä matka Kenguru saarelle Adelaidesta lounaaseen. Saari on Australian kolmanneksi isoin Tasmanian ja Melville Islandin jälkeen. Matka saarelle alkoi siis Adelaiden bussiasemalta kesken parhaiden unien ja bussimatkaa oli tiedossa ennen lauttaa n.2 tuntia. Lomakauden aikana kaikki retket saarelle olivat loppuunmyytyjä kuten myös jokainen paikka lautalla. Ja sen kyllä huomasi. Bussissa oli ahtaampaa kuin lentokoneessa mutta onneksi matka ei ollut kovin pitkä.

Lauttamatka kesti n.50 minuuttia ja vaikka keli oli hyvä valtavat mainingit keikuttivat lauttaa oikein kunnolla. Ihan erillainen tilanne kuin Ruotsin tai Tallinnan lautoilla, tosin tällä kertaa lauttakin oli pienempi. Tässä varustamon ohjeet tilanteeseen. Onneksi Katja oli aamulla ottanut Postafen tabletin juuri tätä hetkeä varten, muuten tiedossa olisi taas ollut kunnon show :)

Saarelle päästyämme ensimmäinen kohteemme oli Seal Bay. Lahdella oli iso lauma Australian merileijonia ja tarinan mukaan tämän lähemmäs niitä ei päässyt missään. Mukaan rannalle tuli Rangeri joka piti huolta etteivät turistit menneet liian lähelle moisia otuksia. Poikaset ja emät olivat varsin mainioita veijareita mutta urokset melkoisia körmyjä. Niiden lähelle ei kukaan mennyt vaikka Rangerin silmä olisi hetkeksi sen sallinutkin.






Täältä suuntasimme Vivonne Bay Bistroon missä oli tarjolla päivän lounas. Liha puolella oli tarjolla kanaa ja lammasmakkaraa. Katja torjui kohteliaasti makkaran josta kiukuttelin heti ääneen. Minulle se maistui ja olisin mielelläni syönyt myös sen Katjan osuuden. Jälkiruoka olikin sitten vähemmän maistuva omenapiirakka ála vatkuli joka oli kaameaa. Vieressämme istui ranskalaisia tyttöjä ja sivusilmallä katsoin kun ensimmäinen lusikallinen vatkulia upposi kitusiin. Repesin sponttaaniin nauruun siitä ilmeestä. Lounanpaikan pihalla oli myös muutama Eucalyptus-puu jossa lounasti pari Koalaa poikasineen.

Seuraava paikka listalla oli Hanson Bay Koala Walk joka oli täydellinen pettymys ainakin meille koska olimme viikko pari sitten nähneet todellisen Koala keskittymän villissä luonnossa. Paikalla piti olla myös kenguruita ja wallabies joita emme nähneet. Alueella oli kuja jonka kummallakin puolella oli puita joissa oli koala karhuja. Kävelimme kujan päästä päähän opastettuna noin 10 minuutissa ja näimme kaksi nukkuvaa koalaa, ja thats it :) Puuttuvat kengurut potuttivat eniten koska moisen olisin halunnut nähdä ihan läheltä.

Seuraavaksi ajoimme Flinders chase national parkin läpi kohti seuraavaa pysäkkiä. Puistossa oli vuonna 2007 salaman sytyttämä metsäpalo jolloin paloi 63433 hehtaaria metsää. Palo kesti 10 päivää ja sen jäljet oli näkyvissä edelleen.

Pian saavuimmekin sitten Remarkable Rocks:eille. Graniittisille kiville joita ajan hammas oli kirjaimellisesti nakertanut. Kivet tai se mitä niistä oli jäljellä muistuttivat kuun pintaa graatereineen.






Kivet ovat tasaisella alueella mutta heti niiden takaa alkaa eräänlainen jyrkänne jonne ei ollut mitään asiaa. Muutamia vuosia sitten eräs saksalainen turisti meni liian lähelle ja liukastui sillä seurauksella että liukui mereen. Kaksi rangeria meni apuun ja myös he liukuivat mereen, molemmat rangerit menehtyivat, ironista kyllä turisti pelastui lopulta.

Täältä suuntasimme vielä Admirals Arch:ille ja näimmepä matkalla vielä yhden majakankin.
                                                     Cape du couedic lighthouse

Alueella oli varsin runsas New Zealand Fur Seals populaatio ja näitä mainioita veijareita olikin hujan hajan ottamassa aurinkoa kallioilla.




Amiraalin kaari oli isohko "luola" joka aikanaan tulee romahtamaan mereen ja viereen syntyy taas uusi. Tähän menee kuitenkin aikaa miljoonia vuosia jotenka romahdusvaaraa alueella ei ollut.




Täältä alkoi pitkähkö paluumatka kohti lauttasatamaa, poikkesimme vielä katsomassa Flinders Chase Visitors Centreä jossa oli infoa alueen luonnosta jne. ja tietenkin matkamuisto sälää.

 Muovi on meressä tappava materiaali vaikka sitä ei moni niin ajattelekkaan. Se kertyy virtausten mukana valtaviksi lautoiksi ja kestää ikuisuuden hävitä luonnon kiertokulusta. Austraalian hallitus ottaa ongelman tosissaan ja muovin heittämisestä mereen on luvassa melko hintava sakko jos siitä jää kiinni.

Vielä annos paikallista Ikurin turbiinia, Popedaa ja sitten kaikki ovat tyytyväisiä. Paikallinen Pate on varsin eri näköinen ja oloinen olemukseltaan kuin vastaava suomalainen.

                                                     Päivän mietelause, näistä Pasi tykkää.

                                       
 Ja sitten vielä lautalla kohti Austraalian rannikkoa josta noin parin tunnin ajomatka takaisin Adelaideen. Retki kesti koko päivän ja nähtävää oli varsin runsaasti. Hinta kahdelta 398€ joka oli kyllä liikaa retken antiin nähden. Ja mikä huvittavinta, emme nähneet saarella yhtäkään kengurua vaikka näin luvattiin. Muutenkin aikataulu oli aika tiukka ja koko retki enemmänkin liukuhihna kamaa, mutta tulipahan nähtyä tämäkin.

No comments:

Post a Comment