RWY AHEAD

Päivä 21 / Day 21   Monday 10.12.12   Thredbo

Aamulla herätessä oli kintut niin kankeat ettei meinannut sängystä ylös päästä. Katja ilmoitti heti herätessä että vapaa päivää pukkaa kaikesta aktiviteetistä. Meillä oli auto vielä tämän päivää ja huomisen aamua käytössä ja mietin että mitäköhän sitä tälle päivälle järjestäisi. Eilen oli kiivetty Austraalian kolmanneksi korkeimmalle vuorelle ja vieressä oli korkein. Hmm... Sinne.

Pienellä perehtymisellä sain selville että kylästä nimeltä Thredbo menisi avoinna oleva tuolihissi vaellusreitin alkuun joka veisi suoraan Mt. Kosciuszkon (2228m) huipulle. Hinta meno-paluu 19,40€
Mietin asiaa aamupalan aikana ja siitä se ajatus sitten lähti :)

Pakkasimme rinkat autoon ja lähdimme kohti Thredboa, joka oli samalla ihan oikea suunta Melbournea ajatellen jossa meidän piti olla viimeistään 9.00pm. Jouduimme maksamaan uudestaa myös puiston sisäänpääsymaksun (13€) mutta se olisi mennyt ilman kiipeämistäkin koska Melbourneen oli suunta ja tie kulki puiston läpi. Jonkin aikaa sai päästellä vuoristotietä ennen kuin perille päästiin. Kenguruita tai muitakaan ötököitä ei näin aamusta näkynyt.

Ostin tiketin hissiin ja sovimme että pistän tekstarin tulemaan Katjalle kun aloitan paluun. Tuolihissin käyttö sinänsä on tuttua mutta vähänhän se oli outoa ilman suksia. Hissin yläasemalta alkoi heti erittäin hyvä reitti kohti huippua ja muutaman sadan metrin päästä se muuttui Austraalialaisiksi pitkospuiksi mallia teräs.

                                         "Pitkospuiden" alku näkyy oikeassa yläreunassa

Teräksinen alusta tuntui hyvältä kävellä tai ainakin paremmalta kuin kivinen ja monttuinen maa. Väsymys kyllä tuntui jo heti reitin alussa jaloissa ja edessä oli taas monta sataa metriä ylämäkeä. Kokonaisuutena tämä patikka ei ollut kyllä mitään eiliseen verrattuna.

Jonkin matkaa tarvottuani alkoi helikopteri pörrätä etäällä ja kun pääsin sinne asti syykin selvisi.
Pitkospuut olivat hajonneet parinkymmenen metrin matkalta talven aikana ja uusia osia tuotiin paikalle kopterilla.

Tässä kuvassa näkyy hyvin teräksinen highway karun vuoristomaiseman halki. Ja sitähän riitti ja riitti. Ei tämä ihan helppo rasti ollut tämäkään ja aukella alueella kun näkee että reitti häviää taivaanrantaa sillä on henkinen vaikutus. :)

Lunta näkyi täälläkin paikka paikoin mutta vasta 2100m jälkeen sitä osui reitille ja varsin runsaasti sitä sitten olikin. Suurinpiirtein näiltä hujakoilta reitti alkoi kiertaa spiraalimaisesti vuoren huippua jotenka se tuli kierrettyä ja nähtyä joka suunnasta. Missään vaiheessa ei ollut varsinaisesti kiivettävää vaan enemmänkin kävelyä.

Huipulla olikin sitten hälinää. Yksi ellei useampiakin koululuokkia oli tullut huipulle ottamaan luokkakuvia. Miksi Suomessa muuten kuvat otetaan yhä edelleen koulun liikuntasalissa vakavalla ilmeellä. Täkäläisille kun niitä otoksia näyttäisi he luulisivat varmaan Pohjoi-Korean oppilaiksi :)
No sain minäkin lopulta paikkani auringossa.

                                          Mt. Kosciuszkon (2228m)

Nyt olisi kasassa sitten 1/7 seitsämästä huipusta. Ottaako Muijalan taikaviitta haastetta vastaan?
Paluu matka olikin sitten taas paljon helpompaa ja ehdin vielä hyvin tuolihissiinkin joka suljettiin 5:30pm.

Nappasin vielä paluumatkalla yhden otoksen purosta joka aikanaan päätyy juomavedeksi alimpiin kyliin ja kaupunkeihin. Puroissa eli jokin oma kalalajinsa joita kuvastakin ehkä juuri ja juuri erottaa.
Sitten alkoikin taas aikamoinen härdelli kun saimme Melbournen hotellimme osoitteen navigaattoriin. Se näytti saapumisajaksi 9:15pm ja hotellin respa meni kiinni 9:00pm. Seuraava yö autossa ei tuntunut edes ajatuksena kovin hyvältä. Lopulta jouduimme soittamaan hotellille ja heillä olikin oiva systeemi myöhäisille saapujille. Huoneen avain oli lukitussa kaapissa ulkona ja lukon sai auki oman puhelin numeron loppuosalla. Tässä ei tietenkään vielä ollut kaikki oleellinen. Täälläpäin on ilmeisesti tapana käyttää samoja osoitteita eri kaupunginosissa. Menimme tietenin väärään osoiteeseen mutta se näytti kuitenkin ihan mahdolliselta "oikealta" paikalta. Etsimme avain laatikkoa ja kun sitä ei löytynyt ajattelimme kysyä naapurilta. Tähän asti apua oli aina saanut kun sitä oli kysynyt mutta nyt ilmeisesti mentiin jonkun rajan yli :) Pimpotin ovikelloa 9:30pm ja rouva tuli avaamaan. Oli tosi pelokkaan näköinen ja huusi isäntää "apuun". Nooh, aika nopeasti ja varmasti tulimme tulokseen että nyt ollaan väärässä paikassa. Palasimme autolle ja etsimme navigaattorista majoitustamme hotellin nimellä emmekä osoitteella ja siellähän se 24km päässä. Loppu hyvin kaikki hyvin ja majoituskin oli taas ihan mallikas. Parkville Place Apartments ratikalla pääsee lähes vierestä keskustaan. Hinta n.80€/vrk