Aamulla oli kiva herätä ja huomata että valitsemamme paikka oli mieluisa muillekkin. Naapureita oli ilmaantunut ja rakkoa pakotti. Kahvin keitto jäi sillä kertaa ja lähdimme etsimään paikkaa mistä saisi jotakin aamupalaa.
Näistä maisemista oli kiva herätä |
Lake Pukaki |
Lake Pukaki |
Luukut vain vähän raollaan |
Vettä vain metrin syvyydeltä |
Alhaalla pauhu oli sanoinkuvaamaton ja luukut olivat vasta raollaan. Pääsisipä näkemään kun ne avataan kokonaan vaikka ihan vaan 5. minuutiksi. Hyvää videotakin tästä löytyy mutta jostakin syystä google ei anna sitä tänne ladata. Kun pikkupoikamainen tarpeeni padolla oli tyydytetty jatkoimme matkaa Lake Pukakin Länsi puolta suoraan kohti pohjoista n.60km.
Alue on Unescon World Heritage listalla ja sieltä löytyy mm. Mt. Cook ja Sir Edmund Hillaryn Alpine Centre ja paljon muuta ihmeteltävää vaikka moneksi päiväksi.
Päätimme tai pikemminkin päätin lähteä patikoimaan iltapäivällä kohti Hooker Glasier Lake:a. Matkaa oli useampi kilometri mutta nousua ei juuri nimeksikään ja reittikin varsin helppokulkuista lähes koko matkan. Katja lähti saatille ensimmäiselle riippusillalle asti jonka lähistöllä oli myös yksi kätkö. Paikalta oli lookout Mueller Glasier Lake ja näkymät olivat tälläisiä.
Tästä sitten lähdin vuoristoon yksin kun Katja oli päiväunien tarpeessa. Melkeen heti tuli vastaan ensimmäinen riippusilta joka heilui aika mukavasti tuulessa. Vaikka vesi joessa näyttää likaiselta se on silti puhdasta. Vesi saa värinsä kivistä joita se kuljettää mukanaan ja jotka murenevat matkalla.
Tästä matka jatkui Mueller Glasier Lake:n itä reunaa pitkin kunnes vastaan tuli ihan uutukainen riipusilta. Tällä kertaa tuuli heilutti sitä jo ihan kunnolla ja hivenen sen ylitys jo säväyttikin.
Silta oli ankkuroitu vaijereilla myös sivusuuntaa juuri tuulen takia. Ihan hyvä idea sillä ilman niitä ylitys olisi varmasti jäänyt tekemättä monilta.
Lopulta pääsin Hooker Glasier Lake:lle asti ja nimensä mukaisesti se muodostuu jäätikön sulamisvesistä. Uikkarit eivät olleet mukana muuten olisin ikuistanut itseni satojen Japanilaisten loma-albumiin :)
Tätä puroa en enään viitsinyt yksin lähteä ylittämään. Siitä vielä muutama kilometri kivillä kävelyä ja olisin päässyt ihan sulavan jäätikön reunalle.
Tässä sitten Hooker Glasier. Ja kuten kuvasta näkyy niin vaikka se on jäätä se valuu hitaasti alas vuoreltä ja sulaa lopulta tuohon järveen. Paluumatka takaisin autolle kulki samaa reittiä ja aikaa koko patikkaan meni n.4 tuntia sen ihmeemmin taukoja pitämättä.
Illalla oli vielä valoisaa ja päätimme vaihtaa laaksoa. Siirryimme Tasman Valleyn puolella ja kävimme vielä yhdessä lyhyellä patikalla Tasman Glasier terminal lakella josta näkyi hyvin Tasman Glasierille.
Kaikki jäätiköt mailmassa sulavat tällä hetkellä vauhdilla koska ilmasto lämpenee ja tästä kuvasta näkee selvästi kuinka jäätikkö on "vetäytynyt".
Ennusteen mukaan jäätikön reuna on vuonna 2027 neljä kilometriä kauempana. Illalla ajoimme vielä n.130km kauppa reissun kun vuoristosta ei löytynyt yhtää kauppaa. No mikäs siinä oli ajellessa kun maisemat olivat mukavia. Seuraava yö olikin sitten aika painajainen...
Meillä on täällä käytössä paikallinen prepaid littymä jonka numero on +64-223219686 Viestiä ja miksei puheluitakin otetaan vastaan mielellään. Aikaero Suomeen on -11h
No comments:
Post a Comment