Niukan aamupalan jälkeen lähdimme liikenteeseen ja tarkoituksenamme oli ensin postittaa rinkkaan kertynyttä ryönää takaisin koto Suomeen ja sen jälkeen ostaa lisää lentoja ja käydä syömässä hyvin Tahitin keskustassa. Postissa sitten ihmeteltiin lippua, lappua ja erityisesti lähetyksen hintaa. Pienen paketin lähettäminen Suomeen (n.4kg) maksoi muistaakseni 86€. Alle 2kg paketin lähettäminen olisi ollut huomattavan paljon helpompaa ja halvempaa mutta koska kiloraja ylittyi myös tullille piti täyttää jotakin export papereita. Tähän asti tullia on kiinnostanut enemmänkin sisältö kuin paino mutta väliäkös tuolla. Postitus operaation jälkeen käväisimme Air Tahitin konttorilla lentokentällä mutta kun huomasimme että työvuorossa oli sama nainen joka jo kertaalleen oli pilata meidän lomamme otettiin taksi alle ja ajettiin sillä Papeeten keskustaan Air Tahitin konttorin tuntumaan. Konttori oli ilmastoitu ja mukavan viileä ja kun hetken odottelun jälkeen pääsimme tiskille oli palvelukin varsin ensiluokkaista. Muutaman minuutin suunittelun jälkeen meillä lentoliput 7 uuteen saaren ja paluu takaisin Tahitille.
Moorea
Huahine
Raiatea
Bora Bora
Rangiroa
Tikehau
Fakarava via Rangiroa
ja Tahiti
Lähtö seuraavana aamuna eli 26.2 ja paluu Tahitille 17.3. Lipuille tuli hintaa n. 520€/henkilö ja samaan hintaan olisi saanut vielä kaksi saarta lisääkin mutta ne oli aikataulullisesti mahdoton sovittaa mukaan koska niille oli niin harva vuoroväli. Seuraavana isona ongelmana oli järjestää majoitukset joka saarelta vielä tänään kun edes jonkin lainen nettiyhteys olisi käytössä. Yhtenä ideana oli mennä läheiseen turistitoimistoon ja valjastaa heidät varauksia tekemään. Idea oli ihan hyvä siihen asti kun he näkivät monta saarta meillä listalla oli. Olisivat lopulta suostuneet soittamaan kahteen ensimmäiseen paikaan mutta juuri noille alkupään turistirysä saarille sai tehtyä varauksia ihan booking.com kautta joten tuota apua emme tarvinneet.
Ongelma tai ominaisuus kumminpäin sen nyt haluaa sanoa täällä on se että Englantia ei puhuta läheskään joka paikassa eikä varsinkaan perhemajoitus paikoissa, joten soittaa ei voi. Mitään automaattista varusjärjestelmää josta näkisi hinnat ja josta varaukset voisi tehdä online ei ole. Lähetät ensin sähköpostilla kyselyn onko tilaa ja mitä maksaa. Päivän kahden päästä tulee vastaus ja jos vastaus on ei ole tilaa olet taas tyhjän päällä. Jos laitat kyselyä useaan paikkaan olisi kohteliasta myös ilmoittaa jos et majoitusta tarvitsekkaan koska otit sen jo muualta. Siihen kun vielä yhdistetään huonoin netti ikinä mitä missään olen käyttänyt alkaa toiminta olemaan jo työtä ja ainakin kaukana mukavasta rantalomasta :)
Sitten olikin jo ruokailun vuoro ja suunnistimme jo hyväksi havaittuun 3 brasseurs ravintolaan joka valmistaa itse omat oluensa. Otimme kumpainenkin salaatit joka huuhdottiin alas talon omalla vehnäoluella.
Kuvasta ei oikein saa käsitystä annoksen koosta mutta kyllä noissa syöminen oli. Kun ruumis oli ravittu ja juotettu suuntasimme yhdelle kätkölle jota olimme jo useaan otteeseen käyneet etsimässä mutta aina oli tullut vesiperä ja sehän ei vetele. Matka sinne vei keskustan läpi ja monenmoista kaupaa tuli ihmeteltyä siinä kävelyn lomassa, mm kuuluisaa kauppahallia. Alakerran ruoka myynti oli jo sulkeutumassa jotenka yläkertaan emme lähteneet seikkailemaan varsinkaan kun mitään tarvitetta tai hepenettä ei ollut edes hankintalistalla. Haju hallissa oli melkoinen ja piti keskittyä ette tullut sitä kuuluisaa takapotkua ja juuri nautitut ravinteet pihalle tai siis hallin lattialle. Katku ei ollut paha mutta vaati totuttelua. Kalaa, äyriäistä ja sen sellaista...
Reitille osui myös muuan surffi tavaraan erikoistunut liike joka veti minut puoleensa magneetin tavoin tosin aika pian Rouvakin sinne nokkansa työnsi.
Hikisen taivalluksen jälkeen saavuimme hautausmaalle ja etsitty aarre löytyi lähes saman tien paikasta jota olimme jo tutkineet. Purkki oli yhdessä noista ruuveista ja niitä olimme jo aiemminkin hiplanneet, no parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tätä hautaustapaa on tullut nähtyä euroopassakin. Vähän kummastuttaa jättää vainaja kiviseen holviin maanpäälle yli 40° helteeseen. No kaipa tuo on ihan toimiva ja hyväksi havaittu kun täällä käytössä on.
Löytömme jälkeen kävelimme takaisin keskustaan ja otimme taksin takaisin Motellille. Saimme suht helposti varattua Mooreasta ensimmäisen majoituksemme jotenka aikaa jäi vielä blokaamiseen ja muiden asioiden järjestelyyn.
No comments:
Post a Comment